Juuka Ralli 19.9.20 – Kausi päätty keskeytykseen

Tämähän on meinannu ihan kokonaan unohtua! Tämä juttu rallista nimittäin. Noh, kaikkihan varmaan tietääki, miten meiän reissu meni ihan alusta loppuun, ku Kinnunen Motorsportin kans tehtiin yhteinen rallivlogi/-dokumentti. Oottehan te sen kahtonu, häh?!

Juuka Ralliin lähettiin hyvissä ajoin perjantaina. Mukkaan Oulaisten suunnalta lähti huoltonainen Anna koirineen ja varakartturi Iiris. Sammaan mökkiin majottautu Kinnunen Motorsportin porukka. Tilannehan oli tosiaan siis se, että Tero ei työesteen vuoksi päässy reissuun mukkaan ja Mikan piti koittaa suoriutua varakartturin voimin. Muutamia vanhoja tiekirjan kuvia Mika lähetteli Iirikselle, että se pääsis ees jotenki jyvälle hommasta. No, ainaki se meinas kyytiin haettaessa, että sitä ei jännitä – vieläkään!

Kolilla olevalle mökille ajeltiin muutama tunti ja pimiähän se ehti jo yllättää. Ja niinhän siinä kävi, että Google Maps väitti mökin olevan vähä eri paikassa, mitä se oikiasti oli ja me varmaan löyettiin koko Pohjois-Karjalan ahtain piha kallioseinämineen, missä piti alakaa yhistelmää kääntää ympäri. Talon väkiki siihen jo tuli portaalle ihmettelleen, että mitä siellä pihalla tapahtuu? No, hirviät pahottelut navigaattorin puolesta ja pikkuhilijaa saatiin ku saatiinki yhistelmä kääntymään. Eihän tuo talonväki pahhoillaan ollu, sanovat vaan, että tässähän tuli hyvvää reeniä huomiselle. Ite mietin, että en kai minä nyt helevetti vie huomenna jouvu samanlaiseen perruutteluun trailerin kans!? Loppumatka mökille mentiinki sitte Sakun ja Kinnunen Motorsportin huoltonaisen Millan ohjeilla. (Aika jännä juttu, että molemmilla tiimeillä oli siis huollossa vaan naisia, mutta mikäs sen mukavampaa!)

Kisa-aamu valakeni suht aurinkoisena. Me päätettiin sitte Annan kans heti herättyämme lähtä vähä kävelyttään koiria ja kappas: 500 metrin päästä meiän mökistä lähti tie, jolla oli sulukumerkinnät! Minä tietenki heti alloin siinä kahteleen, että oisko Google-auto ajanu sitä tietä, että vähä näkis, mitä on ootettavissa. Ja olihan se: jouhevaa, mukavaa, heleppoa tietä, missä ei mittään kovin pahoja paikkoja oo. Tästähän kuvattiin sitte Sakun kans mun ”haastattelu”, ku päästiin takas mökille, että heleppoa ja nopiaa tietä. Tottuus oliki sitte vähä toinen, mutta siitä myöhemmin (siis niille, jotka ei tuota dokumenttia VIELÄKÄÄN oo kahtonu).

Kisapaikalle ajeltiin, purettiin kalusto, löyettiin varikkopaikat ja käytiin ilmottautuun. Tiekirjaa tutkittiin ja kyllähän siellä jonku verran huomiopaikkojaki oli. Yllättävän vähä kuitenki hyppyreistä huomioita, eli ei ollenkaan. Ja Iiristä ei jännittäny vieläkään…

EK1: Ykköspätkä oli suurimmaksi osaksi pirun nopiaa ja meleko suoraa tietä. Oon meleko varma, että me otettiin uuet huippunoppeuvet tuolla pätkällä, mutta todistusaineistua siitä ei oo, ku incar-kamera ei jostian syystä saanu GPS-signaalia alusta lähtien. Yhellä suoralla nimittäin, ku noppeusmittaria vilikasin, nii se näytti jottai 155km/h ja tuossa autossa ei mittari valehtele ku pari kilsaa. Eellinen enkkahan tuli Nivalassa: 148,2km/h. Kovasti me koitettiin tulla, mutta se ei vaan kellossa näkyny. Tietysti taas oli sama homma ku Nivalassaki, että aluksi tuli arkailtua ehkä vähä turhaaki, mutta ku jotenki ei niin nopialla pätkällä uskaltanu renkaisiin luottaa. Kyllä ne ens kesäksi on uuet hommattava! Iiris oli huomattavasti hilijasempi ”tienlukija”, mitä Tero, liekkö sitä vihdoin alakanu vähä jännittäänki? Mutta kyllä se kuitenki jyvälle hommasta pääsi. Luokkasijotukseksi kellotettiin aika, joka riitti sijaan 10/14 31,6 sekuntia kärkiä jälessä.

EK2: Kakkonen oli aika lailla samanlainen ykkösen kans. Meleko suurta tietä, mutta pikkusen enemmän mutkaa ja korkeuseroja. Tämä pätkä oliki semmonen osaksi, mitä tuli vajjaa vuosi sitte ajettua, ku ajelin Joensuusta Kolille ja Erosen Askolle viestittelinki, että olispa makia EK! Nythän sen pääsi testaamaan ja kyllähän se oli makia! Yhessä mutkassa ei meinannu tie riittää, ku perä lähti alta ja sen takia taas meni homma varovaiseksi, ku kuitenkaa ei oo se tarkotus, että rullataan auto petäjän ympärille, että riittää syystalaveksi hommaa. Monta paikkaa meni niin, että kovempaaki ois voinu ajjaa, mutta vähä varmistellen tultiin. Olihan siellä yks hyppyki, jossa vähä käytiin ilmassa. Siihenki otin vauhtia pois, ku näytti siltä, että vakioalustalla saatetaan hypätä alastulon jäläkeen maata kiertävälle ratalle! Pätkä meni kuitenki varmisteluihin nähen ihan kohtuullisesti, jälleen luokkasijotus 10/14 27,7 sekkaa kärestä.

EK3: Ja sitte päästiinki ihan meiän mökin naapuriin. Tätä tietä siis kisa-aamuna kahtelin, että jouhevaa ja mukavaa tietä. Mitä se kyllä oliki, yhtä paikkaa lukkuunottamatta. Peltoaukialla oli pikkusta mutkaa oikialle ja vasemmalle ja sitte tultiin ihan pienelle nypylle vasenta linjaa, ku näytti siltä että tie jatkuu joko suoraan tai kaartaa vähä vasemmalle ja koivupuska on tien oikialla puolella. Mutta eipäs ollukkaan, vaan nypyn takana ootti tiukempi oikia ja puut oli muutaman metrin päässä tiestä tien VASEMMALLA puolella. Siitä sitte tiukka ohjausliike, perä irti ja takarengas kivveen, josta sitte mentiin kunnolla ojan läpi pellolle. Siinä vaiheessa, ku onnistuin TAAS löytämään sen kiven sinne kuskin puolen takarenkaan kohalle, niin olin varma, että taas mennee auto ihan paskaksi. Mutta onneksi pysyttiin renkaillaan. Ennenku auto kunnolla pysähty, oli liinamies jo repimässä ovia auki ja kysymässä, että onko kaikki ok? No olipa tietenki, auto vaan sammu. Ei muuta ku auto käyntiin ja pienen tuuppausavun jäläkeen pikku lenkki pellolla ja takas reitille. Heti, ku tielle päästiin, niin huomasin, että jotaki on pielessä. Ratti nimittäin oli noin 40 astetta vinossa vasemmalle. Tokihan sitä lähettiin ajamaan ihan täysiä ja pitemmällä suoralla huomas, että auto ei mee metriäkkään suoraan. Ei me senkää annettu häiritä, ku kilipaahan sitä tultiin ajamaan. Yhessä mutkassa sitte spinnattiin ja takanatuleva oli meiän ulkoilun takia niin lähellä, että se pääsi/päästettiin siinä eelle. Sitte lähettii taas ajamaan täysiä ja kohta oli taas tie käytössä ihan koko levveyeltä. Ja sitte vielä ku yhellä suoralla auto lähti luikertelemaan meleko pahasti, niin sannoin Iirikselle, että eiköhän ajella rauhassa loppuun, ettei tuu enempää remonttia. Olin jo aiemmin sanonu, että saattaa olla keskeytys eessä, mutta Iiris sano siihen, että kohtahan se on huolto, katotaan siellä mikä on tilanne. Eli sehän oli jo ihan oikiaa kartturin puhetta! Noh, huoltoon tosiaan ajeltiin ja autosta ku hypättiin ulos, niin huomattiin, että taka-akseli on sen verran kierossa, että ei uskalla lähtä ennää riskeeraamaan. Että ei kuitenkaan tuu ajettua tarpeeksi nätisti ja se auto on siellä petäjän ympärillä. Keskeytys siis huoltoon. Tällä pätkällä oltiin ”yllättäen” luokkatuloksissa viimenen.

Illalla sitte kateltiin Kinnusen poikien kans incar-videoita ja Sakuki totes, että kyllä on renkaille merkitystä. Meillä oli vauhtia siihen nypylle 122km/h, Kinnusilla 124km/h. Tultiin justii sammaa linjaa ja molemmat teki justii samanlaisen ohjausliikkeen. Kinnusten Pösö pysy tiellä, ku alla oli yhen rallin ajetut renkaat, meiän Pösö ei pysyny, ku alla oli samanlaiset, mutta varmaan Jeesuksen vanhat renkaat…

Nyt ois sitte remonttia tievossa. Ainaki taka-akseli tosiaan mennee vaihtoon, saapa nähä onko eessä jotaki vääntyny, ku vähä näyttää, että vänkärin eturengas ois taittunu ulospäin. Se seleviää, ku vaihtaa akselin ja kahtoo, joko auto mennee suoraan, ku ratti on suorassa. Sitte ois tarkotus vähä piristää autua joko Saxon vanahalla ”huijausboksilla”, jos raaskii johot katkasta ja kahtua toimiiko, tai sitte tillaamalla ihan samanlaisen boksin, joka on tarkotettu tuohon Pösöön.

Sitte vielä pittäis päättää, että ilmottautuuko ens vuojen uuteen Harrasterallisarjaan 2WD alle 1400-luokkaan vai V1600:seen? Alle 1400:ssa saattaa olla paljonki suurempitehosia laitteita, mitä meillä, mutta V1600:seen meiän auto on ”väärin viritetty”. Tosin tehojahan siinä on varmaan V1600-luokan alapäähän. Eli ei varmaan kukkaan tykkää huonua, vaikka siinäki luokassa ajetaan. Ja voihan se olla, että nuo luokat yhistettäänki, jos alle 1400-kuutioisiin ei tuu tarpeeksi sakkia.

Semmonen oli Juukan reissu. Ja ulosajosta huolimatta, meillä on nyt varakartturi, ku aiko Iiris uskaltaa lähtä uuelleenki. Saapa nähä, pittääkö siitä tehä kohta tiimin virallinen jäsen? Ainaki on tarkotuksena, että me kaikki kolome (Mika, Tero, Iiris) ajettas joku sprintti, niin näkis että kuka on kuka! 😀 Anna aikoo pysyä huoltopuolella…

Kirjoittaja: Mika