Kausi alako vihdoin ja viimein. Senhän ois pitäny alakaa jo tammikuun alussa Piippolassa, mutta koronarajotusten takia kisaa ei ajettu. Se kyllä tavallaan passas meille, ku me tehtiin autoon remonttia hittaasti mutta varmasti Juukan jäliltä. Joutsaanhan me lähettii taas Team Peugeotin voimin, eli sammaan mökkiin oli tulossa Suomussalamelta Kinnusen veljekset. Pojat oliki jo melekee Joutsassa siinä vaiheessa, ku me vasta suunniteltii liikkeelle lähtöä.

Reissuun lähtiessä alako jo sattuun ja tapahtuun. Kiinnitin sammutinta autoon, nii ku kokkeilin sievästi, että pyssyykö se kiinni, nii siitäpä lähti pakkasessa muovinen kahava kätteen! Vähä aikaa siinä ihmettelin ja kahtoin, että saa sen onneksi paikalleen, niinku saiki. Sitte kuitenki ku nostin sammutinta kahavasta auton sisällä, se kahava irtos uuelleen ja sammutin tippu ”nappi” eellä lattialle, kuinkas muutenkaan! Onneksi se vaan ihan pikkusen tuhhautti sinne sisälle sitä vaahtoa, mutta tulipahan meleko kiire heittää se ulos autosta, jos se sattuu laukiamaan kokonaan! Se ois ollu ralli siinä jo ennen reissuun lähtyä. Uus sammutin piti lähtä hakkeen sitte keskustasta ja samalla meni tietenki sammuttimen telinekki vaihtoon. Tämähän aiheutti sen verran aikataulullisia juttuja, että ajatuksisa olin aatellu kaiken olevan valamiina siinä vaiheessa, ku Tero ja Tarja tullee paikalle ja päästään heti lähteen. Mutta ei ollu, vaan ralliauton takakontti oli edelleen pakkaamatta ja venttiilikopan tiiviste vaihtamatta siinä vaiheessa, ku ne tuli. Nämä hommat tehtiin, ajettiin auto kärrylle ja eiku matkaan!

Joutsassa oltiin joskus puoli yheksän aikaan illalla ja käytiin pikasesti Annan lämmittämässä saunassa. Annahan tuli suoraan paikalle Kokkolasta ja oli hyvin paljon ennen meitä mökillä, niinku tietysti Kinnusetki.

Kisa-aamu valakeni ja minä kävin laittaan Pösön tulille heti aamusta, että saahaan sisätilat lämmitettyä ja punakilivet kiinni. Suunnitelmana oli, ku mökkitie vaikutti ylämäkineen hieman haastavalta, että viiään kilpurit trailerilla Joutsan keskustaan jo aiemmin ja tullaan vielä takasi mökille, ku Josemorassa saatiin olla vasta vähä iltapäivän puolella. Siinä sitte Pösö pörisi trailerilla, ku mainihtin Kinnusille, että se tykkää aina talavella poltella moottorin vikavaloa. Pasi sano, että sillä on OBD-lukija mukana, että luetaan koodit. Näin tehtiin ja siinä auton käyessä saatiin vielä mahtava idea: Nollataan koodit! Muuten hyvä, mutta nollattiin samalla koko auto. Se siis sammu, eikä lähteny käyntiin millään. Vikkaa yritettiin ehtiä iliman, että oikiastaan ees tiiettiin, mitä tehhään. Sitte minä alakoin soitteleen pitkin Joutsaa aina jolleki, joka tiesi jonku, joka tiesi jonku. Siinä soitellessa akunkenkä oli irti reilun tunnin ja ku minä yhtä puhelua puhun, nii ulkoa kuuluki mukava ääni: Pösö lähti käyntiin! Jonkulainen great reset sille siis piti tehä. Käänsin auto+traileri-yhistelmän ahtaalla mökin pihalla niin, että trailerin kuskin puolen valo jäi pimiään kulumaan ja meni pajupuskaan kahen pajun välliin niin, että napsahti kokonaan irti. Tämäki vielä! No, parilla nippusitteellä se korjattiin. Ja sitte ei muuta ku trailerit kylille!

Paitsi että ei… Kinnuset lähti eellä koittaan ja jäivät heti mäkkeen kiinni. Eihän siinä muu auttanu, ku ottaa Pösö pois kyyistä ja ajaa maantielle traileri tyhjänä. Paitsi että ei… Eihän se noussu tyhjänäkkää sinne päälle! Piti saaha lissää vauhtia ja siinä sitte perruutellessa ja pyöriessä kello kävi sen verran, että Tarja tuli sanomaan, että eikö se oo sama pakata kamppeet ja lähtiä jo menemään heti kerralla? Sakuki oli ilimestyny jostain jo takas siinä vaiheessa ja niin päätettiin tehä. Tankkauksen jäläkeen Pösö ilimotteli taas, että startti pitäis vaihtaa, joten päätettiin, että autoa ei sammuteta rallin aikana ollenkaan.

Kisapaikalla ei ihme ja kumma sattunu ennää mittää erikoista ennen rallia, tai en ainakaa muista. Sittehän sitä lähettiin ajamaan rallia, tai no yritettiin ajaa rallia. Auto toimi, kartturi toimi, mutta kuski ei. Eka pätkällä heti turpaan oikeen kunnolla ja sama meno jatku kakkosella. En ala tällä kertaa käymään erikoiskokkeita läpi pätkä pätkältä, ku ei niissä oo oikeestaa mittää kerrottavvaa. Kaikki tuntu tosiaan ihan hyvältä, mutta jotenki ei vaan uskaltanu päästää menemään. Semmonen harvinainen tilanne kertoo asiasta paljon, että ekaa kertaa Tero sano, että anna mennä kaasu pohjassa! Normaalistihan se on sanonu, että ota varalta vähä pois. Joku ihme arkuus siis oli. Veikkaisin sen johtuvan ajotauosta, auton päin persettä olleista aurauskulmista ja ylleisön puuttumisesta. Tuo viimenen siksi, että sitä jo ennen rallia aatteli, että jos vettää auton penkkojen välliin poikittain, eikä oo työntäjiä, niin siinä saa pilattua aika monen kilpakumppanin rallin. Kakkosen jäläkeen oli huolto ja siellä todettiin, että me jäähään paljon Kinnusista ja ne jää paljon luokkakärjestä, eikä syitä siinä vaiheessa oikee tiietty kukkaan, ku ei sitä nyt kesken päivin analysoija, saunassa vasta.

Kolmonen ja nelonen meni sammaa rattaa. Vähä enemmän tuntu, että oli jo yritystä niillä pätkillä, mutta kellopa kerto muuta. Huollon jäläkeen viitoselle, jossa sitte oliki jo vähä jutuntynkää.

Ajettiin Kinnusten kans peräkkäin lähtöpaikalle ja huomattiin, että ruuhkaa ei oo; pari toisen luokan autoa lähti ja muita ei näkyny. Minä huijoin pojat ajamaan rinnalle, että pietää palaveri, mitä tehhään, ootellaanko muita luokkalaisia. Pojat sitte, että ne lähtee ennen meitä ja jos me pyyetään pari minnuuttia väliä, ku pätkä oli pitkä (melkee 19km). Pojat lähti, me ajettii viivalle, ja sitte vasta tuli seuraava auto paikalle. Kysyttiin tikkumieheltä numero ja todettiin, että meiän luokan auto, jätä 2 minnuttia välliin, niin saa molemmat ajella rauhassa. Lähtöviivalla sitte pitkät päälle ja menoksi! Heti siinä lähössä vähä ihmeteltii, että jotenki huonosti näyttää valot, mutta aateltiin, että ku ei oo vielä kunnolla ees hämärä, nii kai se johtuu siitä. Pikkusen oli tosiaa huono näkyvyys, mutta sen verran nähtiin, että tojettiin mökkikunnan mestaruuden kallistuvan meille kaikesta huolimatta. Pojat oli nimittäi vetäny penkkaan ja meleko syvälle! Siitä sitte pienet tuuletukset ja matka jatku. Muutama km tämän jäläkeen, takana tulevan valot näky peilissä ja koitettii kapialla tiellä ehtiä syrjäyspaikkaa samalla miettien, että miten helevetissä se otti meiät näin äkkiä kiinni? Syrjäyspaikka löyty ja samalla paljastu syy takana tulevan älyttömään noppeuteen! Se oli Ketomäen Toni H2050 Xsaralla, eli eri luokan auto! Ajeltiin maalia kohti, joka oli Josemorassa ja seuraavanki valot vilahteli välillä peileissä. Maaliin päästiin ja ajeltii ootteleen palakintojenjakoa. Siellä sitte huomattiin, että Ketomäen Esa oli meiän perässä ja vasta sitte oli meiän luokan auto, eli meille annettiin vissii kolome minnuttia etumatkaa siihen, mutta ei nopiampiin vehkeisiin. Siinä sitte ootellessa Tero seisoskeli auton eessä ja sano, että laitappa pitkät päälle. Tein työtä käskettyä ja Tero sano, että meillä ei toimi lisäpitkät ollenkaan! Siinäpä siis syy huonoon näkemisseen. Konepelti auki ja tutkimaan, missä vika? Se löyty, lisävalojen relettä ei näkyny missään. Se oli siis irronnu ja lentäny helevettiin jossain vaiheessa päivää…

Palakintojenjakkoon autot piti sammuttaa ja ku se oli ohi, nii Pösön starttipa ei sanonukkaa mittää.

Semmonen ralli tällä kertaa. Ajamisesta tosiaan ei tullu mittää ja pieniä teknisiä ongelmiaki oli. Mutta ihme oli, että päästiin ylipäänsä ajamaan, ku aamulla tuntu siltä, että näinköhän ajettii 380km mökkeileen Joutsaan? Ja olihan siinä maaliin pääsyssä toki se mukava juttu, että sarjapisteitä saatiin 8 kpl kerättyä!

Sunnuntaina ajeltiin kottiin ja punottiin suunnitelmia Kontiolahtia varten. Kotimatkalla ei tapahtunu mittää sen ihmeempää. Minä mietin, että ku tuossa Pösössä on startti sen verran veemäisessä paikassa, että jos veisin auton huoltoon johonki, ite en vihtis alakaa vaihtaan. Samalla jos sääjettäs pyöränkulumat niin, että ratin ollessa suorassa, autoki menis suoraan. Huoltopaikka löytyki, ku varakartturi Iiris on Haapaveellä autopuolella koulussa ja lupas remontin tehä, ku sitä kyssyin. Nyt on uus startti, renkaat suorassa ja etteenki tuoreemmat piikkirenkaat (vanhoista BF:stä lähti piikkejä käveleen aika paljon jopa meiän tehhoilla), ja ajotuntumaki pitäs olla kohallaan Kontiolahella, ku on näinki vasta ajettu! Siellä siis koitetaan mennä pakoputki punasena penkkoja nuollen, mutta ei niihin kiinni jääden! Pysykää kuulolla!